नेपाली

... eli nepalin kieli. Paikalliseen kieleen paneutuminen kuuluu luonnollisesti jokaisen itseään kunnioittavan vapaaehtoistyöntekijän matkavalmisteluihin. Näin ollen sain purtavakseni sangen eksoottisen ja kimurantin pähkinän; indoarjalaisiin kieliin lukeutuva nepali ei juuri muistuta mitään ennestään tuntemaani kieltä, ja lisäksi sitä kirjoitetaan devanagarin kirjoitusjärjestelmällä, josta en vielä toistaiseksi hallitse käytännössä merkkiäkään. Kuten arvata saattaa, myöskään opetusmateriaalia ei Suomesta ihan kottikärryittäin löydy, joten jouduin tyytymään Amazonista tilattuun yksinkertaiseen tietokonekurssiin. Luonnollisesti on turha puhuakaan mistään kielioppisäännöistä tai lauserakenteista, mutta jospa ehtisin edes korvakuulolta oppia joitakin keskeisimpiä arkielämän sanoja, joilla voisin sitten vaikka Lalitpurin lähikaupassa tehdä vaikutuksen myyjään!

Toisaalta maahan päästyäni on odotettavissa, että kielitaitoni lähtee nousuun kuin Nokian osakkeet laman jälkeen. Vaikka pääsääntöinen kommunikointikieli lasten ja muun henkilökunnan kanssa onkin englanti (lapset käyvät muuten tavallisesti englanninkielistä koulua), en voine välttyä myöskään nepalin kielikylvyltä. Tähän liittyen yritän henkilökohtaisena haasteenani saada vähintään yhden täysin nepalinkielisen kirjoituksen julkaistua tässä blogissa viimeistään vuoden kuluessa, helmikuussa 2014, jolloin olen tullut viettäneeksi Nepalissa reilut kuusi kuukautta.

Vielä ennen kuin siirryn jälleen tavaamaan kellotaulua, voisin lyhyesti selostaa tämän blogin tulevasta sisällöstä matkaa edeltävinä kuukausina. Vastaavista reissuista on kirjoitettu monia blogeja, mutta vain pieni osa käsittelee kattavasti matkaan liittyviä alkuvalmisteluja. Siksi tulen julkaisemaan vielä muutamia kirjoituksia näihin liittyen, pyrkien samalla sivuamaan joitakin matkan yksityiskohtia tarkemmin. Myöskään täysin muita aiheita käsittelevät tekstit eivät ole poissuljettuja, mikäli jotakin kiintoisaa joskus juolahtaa mieleeni.

(klikkaa kuvia nähdäksesi ne täysikokoisina)